Loading...

– Julkaistu 27.12.2017

Uuden lastensairaalan akvaarioprojektin ollessa vielä suunnittelupöydällä kesällä 2015, ryhdyin määrätietoisesti etsimään akvaarion sisustusmateriaaleja, varsinkin elävää kiveä. Kierrätysmateriaalien käyttö, ennen kaikkea ”käytettyjen” kivien haaliminen, oli tässä kohtaa luonteva ja eettinen ratkaisu, jotta kiviä ei tarvitsisi tuoda lentokoneella toiselta puolelta maapalloa. Kerron tässä blogissa myös akvaarion vanerirungon kokoamisesta sekä muista projektissa tarvittavista vesisäiliöistä.

Thalassa_AD_living_stones_of_the_big_reef_tank_01

Eläviä kiviä työstettiin useassa eri vaiheessa

Vanhat elävät kivet liotettiin, harjattiin, liotettiin uudestaan ja pestiin vielä lopuksi painepesurilla, jonka jälkeen ne säilöttiin kuivana odottamaan akvaarion sisustusvaihetta.

Thalassa_AD_Arca_tank_of_the_big_reef_tank_01

Eävien kivien valmistelua

Eläviä kiviä liotettiin pitkään ennen lopullista pesua ja varastointia. Arcan 670-litrainen Big Box on mainio apuväline kaikissa akvaariohommissa. Säiliö soveltuu sellaisenaan vaikkapa suuren akvaarion sumpuksi tai kalojen karanteenialtaaksi. Parhaiten veden painoa kestää kuvan mukainen jalaksellinen säiliö.

Hankin lopulta useasta eri lähteestä noin 300 kiloa ”kuolleita” kiviä, jotka harrastuksensa lopettaneet akvaristit olivat varastoineet autotallinsa tai takapihansa nurkkaan. Tämän vaiheen työläyttä lisäsi se, että kivet piti liottaa ja pestä moneen kertaan. Avuksi tarvittiin vanha tuttu Arcan kannellinen muovisäiliö ja kiertovesipumppu.

Noin neljän kuukauden liotuksen ja lukuisten vedenvaihtojen ja välipesujen jälkeen siirsin osan kivistä toiminnassa olevaan riutta-akvaarioon kypsymään – ajan kanssa ne muuttuvat taas eläviksi. Olen perustanut tällä hyväksi todetulla menetelmällä lukuisia riutta-akvaarioita. Loput elävistä kivistä säilöttiin kuivana lämpimään varastoon odottamaan akvaarion valmistumista.

Jalustan viimeistely

Tammikuussa 2017 akvaarion harkko-teräsjalusta viimeisteltiin kiinnittämällä sen päälle tukeva filmivanerilevy, jotta myöhemmässä vaiheessa jalustan sisälle asennettavia teknisiä laitteita ei tarvitsisi kiinnittää suoraan varsinaisen akvaarion alapohjaan. Vanerilevyn päälle asensin vielä ohuen solumuovimaton epätasaisuuksia poistamaan. Tämän rakenteen päälle pystyin vihdoin kokoamaan varsinaisen akvaariorungon. Työ alkoi keväällä 2017, mutta välissä rakensimme muut akvaarion toimintaan liittyvät vesisäiliöt valmiiksi.

Thalassa_AD_top_of_the_big_reef_tank_plinth_01

Altaan rakentaminen päästiin aloittamaan jalustan valmistuttua

Jalusta lopullisessa asussaan, odottamassa allasrungon kasausta. Seinät ja ulkoverhoilu rakennetaan vasta kun akvaario on koottu paikoilleen.

Sumpun, korvausvesisäiliön ja vaihtovesitornin toteutus

Sumppu eli ala-allas sijoitetaan aikanaan akvaarion pengerretyn osan alle lattialle. Vesi ylivuotaa akvaariosta sumppuun palatakseen kahden nostopumpun voimin takaisin akvaarioon. Sumppuun sijoitetaan pumppujen lisäksi mm. akvaarion suodatukseen ja lämmitykseen liittyvää tekniikkaa. Sumpun mitoitukseksi tuli 115 x 72 x 55 cm, ja vesitilavuudeksi käytössä reilut 300 litraa. Sumppuun asennetaan 50 mm ylivuotoputkitus viemäriin, jota tarvitaan lähinnä vedenvaihtojen yhteydessä.

Jalustan alle sijoitettavaksi luonnostelin hieman alle 300-litraisen korvausvesisäiliön. Tähän säiliöön tulee käänteisosmoosilla puhdistettua vesijohtovettä, jota automatiikka lisää akvaarion haihtuvan veden tilalle. Automatiikalla varmistetaan vedenpinnantasolle herkkien suodatinlaitteiden toiminta ja tietysti akvaarion suolapitoisuuden säilyminen vakaana. Korvausvesisäiliö ylivuotaa hallitusti viemäriin.

Jotta vedenvaihdot sujuisivat helposti, piirsin huoltotilan nurkkaan 800-litraisen, malliltaan korkean vaihtovesitornin. Vettä täynnä ollessaan säiliön ylivuoto on mitoitettu siten, että yhdellä 25 kilon suolasäkillä syntyy noin 750 litraa käyttövalmista merivettä – juuri sopiva vedenvaihtomäärä 1-2 viikon välein. Valmis merivesi pumpataan vaihtovesitornista suoraan akvaarioon, joka ylivuotaa sumppuun, joka vuorostaan ylivuotaa viemäriin. Näin vedenvaihtoja on helppo tehdä ilman letkuja ja ylimääräisiä työvaiheita.

Thalassa_AD_water_tanks_big_reef_tank_01

Altaiden tiiveyden testaus

Akvaarion toimintaan liittyviä PVC-levystä valmistettuja vesisäiliöitä vasemmalta oikealle: vaihtovesitorni, korvausvesisäiliö sekä koeponnistuksessa oleva sumppu eli ala-allas.

Kaikki em. vesisäiliöt rakennettiin 12-15mm PVC-levystä hitsaamalla. Vesitornin korkeudesta johtuen sen pystysaumat päätettiin vahvistaa PVC-listoilla ja kolminkertaisella hitsauksella. Lisäksi tornin sisälle keskivaiheille hitsattiin kaksi poikittaista PVC-putkea vedonpoistajiksi. Huoltotilan puoleiselle sivustalle yläreunaan tehtiin akryylista pieni kurkistusikkuna, josta näkee kun torni on täynnä. Säiliöt koeponnistettiin ennen siirtoa työmaalle. Vesitornin alle rakennettiin harkoista noin 70 cm korkea jalusta.

Allasrungon rakentaminen

Jalustan valmistuttua ryhdyin haalaamaan työmaalle akvaarion rakentamiseen tarvittavia materiaaleja: kymmenkunta isoa 16-21mm koivuvanerilevyä (hikeä!), noin 500 ruuvia, kolmisen litraa PU-liimaa, kyniä, mittoja, vatupasseja, puristimia ja perävaunullinen työkaluja, kuten pöytäsirkkeli, pyörö-, puukko- ja pistosahat, jyrsin, tasohiomakone, pora ja ruuvinväännin. Ja laatikkokaupalla muita työkaluja. Rakennusavuksi sain Pasi Haillan (Akvaariohuolto Pasi Hailla), jolla on myös kokemusta suurten akvaariorunkojen kokoamisesta.

Thalassa_AD_Glued_layers_of_veneer_of_the_big_reef_tank_01

Jalustan ja akvaarion rakenteita

Liimaa ja ruuveja kului, mutta lopputulos kestää. Seuraavassa vaiheessa puurakenteet päällystetään lasikuidulla.

Allasrunko on liimapuurakenne, jonka kokoaminen vei kaikkineen noin viikon työpäivät. Pohja koottiin sen muodon ja mittojen takia useasta vanerikappaleesta ja kaksikerroksisena saumojen lomittamiseksi. Altaan umpinaiset pystyseinät eli tässä tapauksessa kaksi takaseinää ja yksi pääty ovat yksinkertaista vaneria, joka tuettiin tiheään noin 40 mm leveillä pystysuuntaisilla vanerikoolauksilla – liimaa, ruuveja ja aikaa kului. Ylä- ja alareunoja kiertää lisäksi vaakasuuntainen 40-60 mm listoitus. Lasien puolella alakehys on 60 mm korkea. Työläin vaihe oli kuitenkin noin 80 mm korkean yläkehyksen kokoaminen.

Thalassa_AD_working_with_the_big_reef_tank_frame_01

Sisarusparkin puoleisen ikkunan yläkehyksen rakenteen hahmottelua

Sisarusparkin puoleisen yläkehysten kokoaminen paikan päällä oli allasrungon haastavin vaihe.

Thalassa_AD_working_with_big_reef_tank_frame_02

Allasrungon rakenteita

Rungon takaseinät tuettiin pystysuorin koolauksin.

Thalassa_AD_finished_tank_frame_of_the_big_reef_tank_01

Viimeistelyvaiheet

Lopuksi valmis runko kitattiin ja hiottiin huolellisesti

Vaneritöiden jälkeen altaan reunat pyöristettiin jyrsimellä, saumat ja ruuvinkannat kitattiin ja epätasaisuudet hiottiin. Huolellinen viimeistely on oleellista seuraavan vaiheen eli vesieristämisen sujuvuuden kannalta. Kesän 2017 lopulla olimmekin vihdoin valmiit aloittamaan vanerirungon pinnoittamisen elintarvikelaatuisella epoksihartsilla. Lasikuitulaminointia ja akvaarion ikkunalasien paikoilleen asennusta käsitellään seuraavassa blogissa. Tästä eteenpäin vauhti vain kiihtyy, koska akvaario on tarkoitus täyttää ensimmäisen kerran vedellä heti helmikuun alkupuolella.

Pysy kuulolla!

2018-02-06T17:55:56+00:00